Mitä mieltä Trumpista?

Tämä oli mielenkiintoinen aihe koska mietin tuota itsekin kun sain kuulla valinnasta. Uskoi sitten Trumpin valintaan etukäteen tai ei, ei ole tärkeätä. Se miten suhtautua valintaan ratkaisi. Aika paljon samanlaisia ajatuksia kävin itsekin läpi mielessäni, tosin lopputuloksena tein tasapainotuksen, jonka aiheena oli ’Yllätyn iloisesti Trumpiin liittyvistä uutisoinnista’. Se jotenkuten toteutuikin, tarve oli suuri saada jotain positiivista ajateltavaa hänestä….

Mutta itse Jonetteen ja hänen aatoksiinsa! Jonetten omien ajatusten lomassa on Markin kanavointi Donald Trumpin nostattamista tunteista.

”Mitä ajattelen Trumpista? 4.1.2017

trump-smilingViimeisen kuukauden aikana monet ovat kysyneet minulta tätä. Joten tässä on ajatuksiani ja joitakin huomioita, joita olen kanavoinut henkioppaaltani ’MARK:ilta’.

Kuulin uutisen Trumpin yllättävästä valinnasta turistioppaaltani matkallamme Mekong -joella Kambodjassa. Olimme siellä eräässä kelluvassa kylässä. Ryhmämme vietti yön kelluvassa kodissa, joka kuului krokotiilejä kasvattavalle perheelle. Krokotiilit olivat häkeissä talon alla, jossa nukuimme. Sopivaa symboliikkaa. Monien amerikkalaisten tavoin – jotka emme äänestäneet häntä, ja jopa niiden, jotka äänestivät, olimme kaikki shokissa.

Jep, meidät syöstiin suoraan klassiseen suruprosessiin:

  1. Kieltäminen. Shokki oli alkuun niin suuri, ettemme voineet sitä uskoa todeksi.
  2. Neuvottelu. Käsittelemme shokkia ideoilla, jotka voisivat lieventää lopputulosta. Kuinka tämä on  mahdollista? Ehkäpä äänet lasketaan uudelleen? Tulosten täytyy olla vääriä. Eikö Hillary voittanut kansanääniä? Voisinkohan langettaa loitsun, tai sanoa jonkin todellisuutta muuttavan rukouksen ja saada muita ehdokkaita seuraavaksi presidentiksi?
  3. Viha. Aivan niin! Suuttumusta kaikkia niitä kohtaan, jotka äänestivät häntä. Suuttumusta kaikkia niitä kohtaan, jotka olivat liian laiskoja äänestääkseen. Vihaa sitä kohtaan, ettei naisten oikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia, ja köyhien oikeuksia nyt kunnioiteta. Viha on niin voimakas tunne, ettei sitä niin vain niellä, joten sitä suojellaan. Viha on voimaakkaampien tunteiden kuten Suru ja Pelko alkuperäinen naamio.
  4. Suru/pelko. Pelkkää kipua. Surua. Loukkaantumisen tunne. Pettymys. Menetys. Tunne, jota pelkäät. Monet puhuvat pelostaan nykyisin.
  5. Hyväksyminen. Rehellisesti sanoen, en ole vielä siellä. Hyväksyn lähtökohtaisesti demokratian. Kunnioitan presidenttiyttä. Pysyn kaukana draamasta, ja olen paremmin oppinut pysymään neutraalina. Sormet ristissä. Etsin keinoja pysyä toiveikkaana. Olen optimisti.

against-trump

Vihan ja pelon vaiheita, kanavoin MARKIA seuraavasti:

”Uskot, että oikeutettu viha on hyväksyttävää. Me sanomme, että kaikki viha tuhoaa. Mailmassa vallitseva epätasapaino on kutsu tasapainottamaan. Se on kutsu pysyä neutraalina, ei toisen puolelle kallistumista. Vaa’an kallistuminen eestaas ei ole oikea tapa luoda vakaata yhteiskuntaa. Laajempi neutraali tila on kaikenkattava ja aktiivinen. Pidä se itselläsi. 

Asemat, olivat ne kuinka oikeutetusti saatuja tahansa, sisältävät mahdollisuuden kieltää vaihtoehtoisen aseman. Kaiken konfliktin taustalla on aina jonkun toisen aseman kieltäminen tai heidän oikeutensa siihen. Se on rankkaa. Vaatii jonkun seisomista omassa elinvoimassaan nähdäkseen kaikkien muidenkin elinvoiman kauniina, loistavana ja oikeutena pitää sitä säkenöivänä eikä tuntea oloaan uhatuksi sen vuoksi.  

Yhteiskuntanne on tällä hetkellä voimaton epäaidon vallan edessä – usein rahan valtaa tai aseman valtaa kohtaan. Tämä ei ole ihmisyyden korkein ilmaisukeino. Kun tunnet sääliä tai suuttumusta asioista, jotka eivät liity sinuun, on harhakuvalla sinusta edelleen tiukka ote. 

Nähdessäsi ihmisiä seisomassa omassa kovaäänisessä epäaidossa voimassaan (monet heistä ovat poliitikkoja), on se kutsu seistä täydemmin omassa voimassasi. Kuten miljoonat teistä tekevät, luo se käännekohdan, jossa ne, jotka elävät epäaidossa voimassa eivät koskaan voi viedä voimaa pois niiltä, jotka seisovat täydesti omassa elinvoimassaan.”

Trumpin valinnassa on monta puolta. Mikä sen viesti on?

  Chopra sanoo, että Trump tuo esiin ihmisyyden pimeän puolen. ”Hän edustaa kollektiivisen tietoisuuden tilaa, joka pelkää, jolla on uinuvia ennakkoluuloja, vihaa … trumppenceselvyyden hetki meille kaikille nähdäksemme, että tämä on meidän pimeä puolemme … meidän varjomme. ”

Meidän täytyy kysyä itseltämme: ”Mitä sellaista tämä näyttää meille mitä olemme pelänneet tunnustaa? Missä on meidän piilorasismimme, eristäytyneisyytemme, vihamme ja pelkomme?” Jos emme koskaan näe sitä, emme voi puuttua siihen. Asian tunnustaminen on hyvä asia. Se on filmin prosessoimista pimeässä huoneessa, joka sallii negatiivisen syntyä ja muuttua kauniiksi kuvaksi. Pimeä huone on elintärkeä tässä prosessissa.

Trump ei vain osoita meille kollektiivista ahdistustamme. Hän lupaa korjata sen. ”Minä voin tehdä sen. Teen Amerikasta mahtavan jälleen. Luon työpaikkoja, pidän maahanmuuttajat poissa, pommitan ISIKsen taivaan tuuliin.” Me haluamme uskoa kaiken mitä hän sanoo. Haluamme hänen korjaavan kaiken, tekevän kaikesta OK meille. Haluamme pelastajan. Haluamme muutosta …maksoi mitä maksoi.

Hillary Clinton edustaa maskia, illuusion jatkumista, status quota. Lehtimiehet ovat kutsuneet Trumpia ’Mestari-illuusionistiksi’; brändin rakentamista, miljardien. Itse näen hänet Mestari haaveiden haihduttajaksi. Hänen roolinsa ennalta arvaamattoman röyhkeytensä kautta voi olla haastaa illuusio, sen hajottaminen. Ehkäpä hän haihduttaa haaveet, haihduttaa kaiken mikä oli ennen.

Kaikki valtakunnat rappeutuvat. Kysymys, jota esitän itselleni on: ”Alkaako se ensin taloudellisella rappeutumisella, vai  perusteellisella rappeutumisella arvojen laukaisemana?”

Hyväksymiseni osana, päätän uskoa, että jotkin Trumpin haastamat asiat ehdottomasti tarvitsevat huomion kiinnittämistä niihin, niiden pilkkomista, jotta uusi ja erilainen maailma voisi paljastua.

Minulla oli tapana pitää politiikasta itse asiassa. Silloin kun idealismia ei vielä todellisuudella päihitetty.
mark-the-real-trumpTämä kuva poikaystävästäni Markista on otettu lokakuussa 2016.  Hillaryn kannattajana en ollut erityisemmin ilahtunut. Kiusasin häntä siitä, että se oli vain pahvista leikelty, mutta täytyy myöntää, että se on hyvä kuva kummastakin!

                                                         *******************************************

Ja sitten englanniksi alkuperäinen artikkeli!

What do I think about Trump?

January 4, 2017 — 

                                              Over the past month many people have asked me this what-do-i-think-about-trumpquestion. So here are my thoughts and some quotes that I’ve channeled from my Spirit Guide, ‘MARK’

I heard the news of Trump’s surprising win from our tour guide while we visited a floating fishing village on a lake off the Mekong River in Cambodia. Our group was spending the night in the floating home of a family who raises crocodiles. The crocs were literally in pens below the house where we slept. The symbolism seemed apt.
Like most Americans—those who didn’t vote for him, and even those who did, we were in shock.

Yep, we were thrust headfirst into the classic grief process:

1.  Denial. The shock is initially too great to believe it could have happened.

2.  Bargaining. We handle the shock with ideas that might mitigate the outcome. How could this be? Maybe there will be a recount? The results must be wrong. Didn’t Hillary win the popular vote? Could I cast a spell, or say some reality-shifting prayer and have some other candidate be our next president?

3.  Anger. You got that right! Anger at all those who voted for Trump. Anger at those too lazy to vote. Anger that women’s rights, minority rights, and the plight of the poor might not be honored. Anger is a strong emotion that isn’t ready to be taken in, so it is projected. Anger is the initial mask for the more painful emotions of Grief and Fear.

4.  Grief/Fear.  Just plain pain. Sadness. Feeling the hurt. The disappointment. The loss. Feeling your Fear. Many people are talking about their Fear these days.

5. Acceptance. Honestly, I’m not fully there yet. I do accept the premise of our democracy. I do honor the office of the presidency. I am staying out of the drama, and am getting better at remaining neutral. My fingers are crossed. I’m looking for ways to remain hopeful. I am an optimist.

 

Considering the Anger and Fear phases, ‘MARK’ channeled this:

img_2855

“You believe that righteous anger is admissible. We say that all anger is destructive. The imbalance you see in the world is a call to rebalance. It’s a call to be neutral, not to another side of the pendulum swing. A pendulum swinging back and forth is not the way to create a stable society. An expanded neutral space is inclusive and active. Hold that in yourself.

“Positions, no matter how righteously held, always have the prospect of disavowing an alternate position. Disavowing of someone else’s position or their right to their position is the foundation of all conflict. It’s hard. It takes someone to stand in the flow of their own life-force to also see everyone else’s life-force as beautiful, brilliant, and having the right to be shining, and to not be threatened by it.

“Your society is currently one of powerlessness to inauthentic power—often the power of money or the power of position. This is not humanity’s highest expression. Feeling sorry for or feeling angry at things outside yourself keeps the illusion wrapped around your throat.

“When you see people standing loudly in inauthentic power (many of your politicians), it is a call to stand more fully in your power. As millions of you do that it creates a tipping point where those who live in inauthentic power can never take power from those who stand fully in their life force.”

 

There is a lot to look at in Trump’s election. What is the message?

trumppenceChopra says that Trump brings out the dark side of humanity. “He represents a state of collective consciousness that is in fear, that has dormant prejudice, hatred… It’s a moment of sobriety for all of us to see that this is part of our dark side… our shadow.”

We need to ask ourselves, “What is this showing us that we’ve been afraid to acknowledge?  Where is our hidden racism, isolationism, anger and fear?” If we never see it, we can never address it. Acknowledging what we haven’t wanted to look at is a good thing. It is the film’s processing in the darkroom that allows the negative to give birth to a beautiful photo. The dark room is vital to the process.

Trump isn’t just showing us our collective angst. He promises to fix it. “I can do this. I can Make America Great Again. I’ll create jobs, keep out immigrants, bomb the hell out of ISIS.” We want to believe everything he says. We want him to make it all OK for us. We want a savior. We want change… at all costs.

Hillary Clinton represented the mask, the continuation of the illusion, the status quo.  Journalists have called Trump the ‘Master Illusionist’; building his brand, his billions. I see him as a Master Diss-Illusionist. Through his unpredictable brashness his role may be to challenge the illusion, breaking it apart. Or perhaps he is a Dissolutionist, dissolving what was there before.

All empires decline. The question I’m asking myself is: “Does it begin first with  an economic decline, or is it a fundamental decline in values that triggers the fall?”

mark-the-real-trumpAs part of my acceptance, I choose to believe that some of the things Trump is challenging absolutely need to be called into question, broken down so that a new and different world can emerge.

I actually used to like politics. Back when idealism wasn’t trumped by reality.

This photo of my boyfriend Mark was taken in October 2016. As a Hillary supporter I wasn’t thrilled. I teased him that it was just cardboard cut-outs, but I have to admit: It is a good photo of both of them.😉


Mainokset

Kieltäminen parantamisen välineenä, Denial isn’t a Strategy for Healing

Don't see, speak or hear

Lukiessani Jonetten uusinta blogikirjoitusta, en voinut kuin nauraa sen vuoksi, että se toi toisenlaisen lähestymistavan samaan asiaan, eli pelkoon ja sen kaivelemiseen, mitä juuri olemme kurssilla oppineet PSYCH-K®:n avulla. Samat kotiläksyt eri kautta…

KIELTÄMINEN HUONO STRATEGIA PARANTAMISEN VÄLINEENÄ, SE ON STRATEGIA HENGISSÄPYSYMISEEN

Jonette Crowleyn blogikirjoitus

Tervetuloa entiset marttyyrit”, oli MARK’in kommentti ensimmäisellä kurssillamme nimeltä Awakening Your Multi-Dimensional Gifts’ (suomeksi suurinpiirtein Moniuloitteisten lahjojen herättäminen), kurssitrilogiaSTA. Tunnin teemana oli auttaa meitä lievittämään kipua ja kärsimystä. Tämä tuli vastauksena pyynnölleni aiemmin sillä viikolla, no, se oli raivopuuska Sielulle/Hengelle, esittäen kiihkeän kysymyksen ”Miksi emme voisi lievittää ainakin osaa jokaisen ihmisen kärsimyksestä???”

MARK huomautti, että ennen kuin pääsemme kärsmyksen syvimpiin tasoihin – jotta voisimme vapauttaa sen, meidän täytyy ensin keskittyä kahteen valtavaan haasteeseen. Ensimmäinen on kieltäminen, joka kattaa seuraavan haasteen, joka on pelko. Pelkäämme nähdä pelkoa, joten kiellämme sen ja vaikenemme siitä. Meidän täytyy ensin poistaa kieltämistä peittävä laastari, jotta voisimme nähdä sen alla oleva haavaN, mitä pelkäämme. Vasta sitten voi kärsimys vapautua. MARK antoi meille kotitehtäväksi olla säälimättömiä kaivaessamme kieltämisen alla olevia asioita ja kohdata pelkomme tuodaksemme valoa piilotettuihin asioihin.

Kuten suurin osa meistä, olen erittäin hyvä kieltämään unohdetttua kipua, jota kannan mukanani. En ollut keskittynyt tekemään kotitehtäviäni.

Viime viikolla Mark (fyysinen kaverini – on todella hämmentävää kun he ovat molemmat samannimisiä, fyysinen ja henkinen Mark) ja minä osallistuimme viehättävään tapahtumaan, jonka jälkeen istuimme terassilleni juomaan kupilliset teetä. Hän hieroi hellästi jalkapohjiani, ja yhtäkkiä jokin järkkyi sisälläni, jokin ”ikävä” tunne menneisyydestäni. ”Voi ei, se herätti jonkin lapsuuden aikaisen trauman”, sanoin samalla kun kyyneleet kihosivat silmiini. Olin neljän vanha ja kotihoidossa. Pelkäsin lastenhoitajan aviomiestä, ”Tuo paha mies satutti minua”, sanoin lapsen äänellä, vaikken muistanut eikä edes tarvinnut muistaa mitä hän teki.

Tuskaiset nyyhkytykset purkautuivat ilman varoitusta, meidän kummankin yllätykseksi. Mark piti minua samalla kun käperryin hänen syliinsä nyyhkyttäen, hyperventiloiden – tuntien syvälle tukahdutettua kipua. Kehoni muisti tunnekivun, se ei tarvinnut rationaalista vahvistusta siirtyäkseen kieltämisestä ja vuosikymmeniä kestäneestä torjunnasta. Kesti lähes tunnin, nyyhkyttämistä, sanatonta lohdutusta Markin käsivarsilla, että kärsimys vapautui. Tänään tunnen oloni tyhjäksi, mutta kevyemmäksi. Kehoni värähtelee eri tavalla. Voin vain toivoa, että suojamuuri joka ilmenee kroonisena jännityksenä, voimakkaana varuillaan olona ja tarpeena suojella itseäni alkoi rakoilla.

 Olen kiitollinen siitä, että kehoni oli valmis tekemään kotitehtävänsä kaivella tunneperäistä kipua rationaalisen kieltämisen läpi. Tunnen oloni huomattavasti parantuneeksi draamasta, jota kannoin mukanani.

Niin ikävältä kuin se tuntuukin, antakaa itsellenne mahdollisuus syventyä syvimpiin kipuihinne ja iloitkaa sen tuomasta keveydestä kun se poistuu. Tämä muistutti minua siitä, että kieltäminen ei ole parantamisen väline, vain hengissäpysymisen väline.

Lisätietoja MARKin uudesta ’Awakening your Multi-Dimensional Gifts: Treasures From Beyond Part I’ kurssista, klikkaa tästä

Sitten alkuperäinen englanninkielinen versio:

Denial isn’t a Strategy for Healing; it’s only a Strategy for Survival

by Jonette Crowley

Welcome ex-martyrs,” was MARK’S opening line in our first class of the ‘Awakening Your Multi-Dimensional Gifts’ trilogy of courses.* The theme of the class was to help us alleviate pain and suffering. This came in response to my request earlier that week, okay, it was a temper tantrum to Spirit, asking vehemently: “Why can’t we alleviate at least some of each human’s suffering???”

denialMARK pointed out that before we can access the deepest levels of suffering— so we can release it, we first have to address 2 formidable challenges. The first is denial, which covers over the second challenge, which is fear. We’re afraid to see the pain, so we deny and stuff it. We have to rip off the Band-Aid of denial to see the wound that we are afraid of. Only then can the suffering be released. MARK gave us the homework to be relentless in digging below denial and facing the fear to bring light to that which was hidden.

Like most of us, I am so good at denying pain that I’ve forgotten that I’m still carrying it around. I wasn’t focused on doing the homework.

Last week, Mark (my physical guy—-it truly is confusing to have both physical and spiritual Marks) and I attended a lovely event and then settled down on my patio for a cup of tea. Tenderly he rubbed my feet, but something jolted me into an “icky” feeling from my past. “Oh no, it’s triggered some childhood trauma,” I said as tears welled up. I was four years old at an in-home daycare. I was scared of the babysitter’s husband. “That bad man hurt me,” I said in a young voice, though I couldn’t and didn’t need to remember what he did.

Wrenching sobs erupted without prelude, taking both of us by surprise. Mark held me as I curled up in a fetal position, sobbing, hyperventilating—feeling deeply repressed pain. My body remembered the emotional pain, it didn’t need rational confirmation to move through the denial and the decades of repression. It took nearly an hour of gut wrenching sobs, wordlessly comforted in Mark’s arms for the suffering to be released. Today I feel empty but lighter. My body vibrates differently. I can only hope that there has been a chink in the armor of my chronic tension, hyper-vigilance and the need to protect myself.

I’m grateful that my body was ready to do the homework of digging through my rational denial of emotional pain. I feel considerably healed from a drama I forgot I carried.

As ugly as it might be, please give yourself the opportunity to purge your deepest suffering and to rejoice in the lightness it’s departure grants to you. This reminds me that denial is not a strategy of healing, it is merely a strategy for survival.

For more information about the MARK’s current course, Awakening your Multi-Dimensional Gifts:Treasures From Beyond Part I – Practical Integration of Multidimensionality, click here.

(CopyRight 2015 www.JonetteCrowley.com)

‘Mark’ is a cosmic being channeled by Jonette since 1989. His goal is to lift humanity above the structures of our 3-D consciousness. “Your reality is a reflection of your level of consciousness.” He leads weekly recorded courses introducing us experientially to the higher dimensions of awakening. This is exploration at the very edges of human spiritual awareness. There is nothing like these on-going courses for expansion and transformation. To get a taste of ‘Mark’ for free, go to our ‘Listening and Viewing Room.’ Click here to order current or past Mark courses as audio links, CD’s, or simply get the transcripts.